sunnuntai 31. maaliskuuta 2019

J-pennut 4 viikkoa

Pennut täyttivät eilen 4 viikkoa ja voivat todella mainiosti. Noin viikon ajan pennut ovat syöneet kiinteää ja tähän kolmikkoon mahtuu monenlaista syöjää. Yksi syö aivan kaiken, mitä kuppiin laittaa. Tämän ahmatin takia pennut täytyy ruokkia erikseen, että toisillekin jäisi jotain. Toinen syö nätisti masun täyteen ja toteaa, että nyt on hyvä, ei mahdu enempää. Ja kolmas maistelee vähäsen, mutta maito on vissiin paljon parempaa, kun maisteluun ruokailu aina jääkin.

Aino on edelleen supermamma. Imettää täyttä häkää ja maitoa piisaa ja pennut ovat hyvin pulleita. Pentuja äippäkoira vahtii edelleen haukan lailla ja viihtyy niiden seurassa 24/7. Pennut muuttivat torstaina olkkariin hälinän keskelle, mutta eivätpä pennut ole moksiskaan asiasta. Tällä hetkellä luonteet vaikuttaa erittäin kivoilta ja innolla odottelen, että pennut kehittyvät lisää! Alkuviikosta aloitetaan ulkoilu, joten pennutkin kerkiävät tassuttelemaan lumelle.

Kuvat on perjantailta.






















perjantai 22. maaliskuuta 2019

Kohta 3 viikkoa

Eilen pikkuisista tuli otettua uusia kuvia ja samalla on hyvä kirjoitella tuoreimpia kuulumisia tänne. Pennut kasvavat edelleen kovasti ja maitoa riittää yllin kyllin tällä triolla. Aino viihtyy edelleen pentujen seurassa koko ajan, eikä poistu niiden luota muuta kuin syömään. Myöskään muut meidän koirat eivät ole vielä päässeet pentuja moikkaamaan, kun äitikoira on kovin suojelevainen niitä kohtaan.

Kovasti pennut alkavat muistuttaa jo oikeita koiria. Ne pomppaavat heti ylös ja tulevat hirmuisella kiljunnalla ja tohinalla vastaan, kun niille menee höpöttelemään. Uusia juttujakin pennut ovat päässeet kokemaan. Pahanmakuinen matolääke on syöty ensimmäistä kertaa ja kynsiä on keritty leikellä jo kahdesti. Tänään aamusta pennut saivat myös lisää tilaa, kun koko pentuaitaus vapautui niiden käyttöön. Ne alkoivat hakeutumaan jo pois pentupediltä pissalle ja kakalle, joten oli aika laajentaa tilaa. Nyt on tilaa melskata vähän enemmän! Äitikoira ei ilahtanut tästä muutoksesta ja yrittää kovasti paimentaa pentuja takaisin pedille, mutta jospa Ainokin pian hoksaisi, ettei pennut mihinkään katoa, vaikka vähän isommalla säteellä liikkuvatkin. Päivän aikana oli tullut pieniä pissalaikkuja alustojen päälle, joten hienosti pennut osasivat heti hakeutua pissa-alustoille pissalle.

Pentujen luonteetkin alkaa pikkuhiljaa näkymään ja hyvin erilaisia persoonia pentukopassa taas tuhisee. Kovasti pennut koittavat jo leikkiä, ja murista ja haukkua myös osaavat. Tytöt ovat selvästi äänekkäämpiä tapauksia ja ovat oppineet, että mitä kovemmin kiljuu, niin sen varmemmin äitikoiran huomion voittaa. Wii-poika on siskojen rinnalla erittäin leppoisa ja oikea hurmuripoika. Sen häntä vipattaa ihan koko ajan hirmuisesti ja päivä päivältä se muistuttaa luonteenkin puolesta enemmän meidän Villeä - pentujen isopappaa. Kaikki Ainon pennut ovat aivan ihania ja jos vaan kotiin voisi jonkun jättää, niin ihan varmasti jäisi. <3


PikkuTirri






Tomera-Tamara





 Mini-Wii




lauantai 16. maaliskuuta 2019

Suuret pienet pennut

Pennut täyttivät tänään jo 2 viikkoa ja kasvavat hirmuista kyytiä. Ainolla riittäisi maitoa vaikka isommalle katraalle, joten Ainon pikkuiset voivat oikein pulskasti. Kaksi suurinta hätyyttelee jo puolen kilon rajaa. Kovasti pennut harjoittelevat kävelemistä ja yksi päättikin hypätä jo pois pentupedistä, jolloin Aino-raukka yritti hännästä vetämällä saada karkulaista takaisin. Kohta mammalla onkin hommaa, kun pennut ottavat jalat kunnolla alle!

Kuvat on otettu tiistaina. Pennuilla aukesi silmät edeltävänä päivänä 9vrk:n iässä.


PikkuTirri





Tomera-Tamara





Mini-Wii



tiistai 12. maaliskuuta 2019

J-pentujen vanhemmat ja suku esittelyssä

Ainon kanssa matkustimme Latviaan Riikaan asti astutusreissulle viime vuoden ihan viimeisinä päivinä. Sieltä löytyi meidän makuun sopiva, hyvin sporttinen ja reipas uros Malenjkaya Strana Oreshek, joka valloitti meidät luonteellaan. Tätä pentuetta lähdimme tekemään luonne edellä, mutta halusimme myös ulkonäöllisesti rodunomaisen ja näyttelyissä menestyneen uroksen, joka myös täydentäisi Ainon ominaisuuksia. Tiukahkoihin kriteereihin löytyi sopiva komea uros ja nyt jäämme jännäämään, millaisia pikkuisista kasvaa.


Pentujen EMÄ:

HeJW-17 HeW-17 PMJV-17 PMV-17
Atacamigor Lil-Black Here I Go Again

Polvet: 0/0
Silmät: Terveet
Lonkat: kuvattu epävirallisesti terveeksi





Pentujen ISÄ:

EE MVA LV MVA LT MVA BALT MVA RU MVA
EE JMVA LV JMVA LT JMVA BALT JMVA RU JMVA
Malenjkaya Strana Oreshek

Polvet: 0/0
Silmät: Terveet




Pentujen emä Aino on meidän vauhdikas sijoitusnarttu ja se on luonteeltaan todella helppo ja mutkaton koira. Ainossa on sopivassa suhteessa sähäkkyyttä ja vietikkyyttä, mutta pohjimmiltaan se on todella tasapainoinen koira. Aino on viettänyt minun mukana aikaa töissä, erilaisissa reissuissa ja kulkenut ties minkälaisissa kulkuneuvoissa ilman minkäänlaista ongelmaa. Sen voi heittää kuljetusboksiin täysin sille vieraan toitsun kanssa ja sekin on sille ihan okei. Ihmisvilinöissä tai erilaisissa tapahtumissa Aino on myös aina oma iloinen itsensä. Muutenkin Aino on ihana ilopilleri, joka jaksaa heiluttaa häntäänsä ja olla aina hyvällä tuulella. Aino oppii asiat todella nopeasti ja koska se on super ahne, niin motivoiminen on todella helppoa.



Sisaruksistaan poiketen Aino on hieman pidättyväinen vieraita ihmisiä kohtaan, mutta silti vieraille aina ystävällinen ja täysin vieraidenkin käsiteltävissä oleva. Esim. näyttelypöydällä Aino seisoo aina omin jaloin tutkittavana. Siinä missä sisarukset kiipeää naamalle asti pussailemaan, niin Ainon mielestä sellainen ei ole hienolla neidille sopivaa. Ainolle oma perhe on ykkönen ja kotona Aino pitää perheen toitsupojat kurissa ja nuhteessa, kuten määrätietoisen neidin kuuluukin.

Kuva Nina Saksman
Kuva Nina Saksman

Aino on peräisin harrastavasta ja erityisesti agilitypainotteisesta suvusta. Aino oli n. 15 viikon ikäinen, kun se toitsutreffeillä karkasi sylistä ja viiletti agilityrataa tekevän toitsun perään suorittaen putket ja hypyt ihan tuosta noin vaan. Ainossa olisi potentiaalia agilityyn. Se on hyvin vauhdikas ja ketterä. Ainon sisarukset ovat kaikki käyneet agilityssä vähintään alkeet ja syttyivät heti täysillä agilityyn ja niitä odotetaankin piakkoin kisakentille.

Ainon isä kisaa agilityä pikkumini1 -luokassa.
 FI & NO & DK & POHJ & EE & LV & LT & BALT & BY & RU MVA HeW-17 FIV-16 DKV-16 FIJV-15 HeJW-15
Atacamigor Lil-Black Fandom

Heppu-isän treenivideo


Ainon isoisä kisasi agilityä MINI3-luokassa.
FI & NO & SE & POHJ & EE & LV & LT & BALT & BY MVA EE & LV & LT & BALT & BY JMVA FIV-09 PMV-09 EEV-09 EEJV-09 BYV-09 BYJV-09 KBHW-09 LTV-10 EEV-10 HEW-11 HEW-12
Konkkaronkan Ihme Igor


Ainon isomummi kisasi agilityä MINI2-luokassa.
FI MVA EUJV-16
Tastaway's Ullamaija


Ulkonäöllisesti Aino on hyvin kaunis ja vahvaluustoinen narttu. Sillä on paljon hyviä ominaisuuksia, mutta löytyy myös niitä ominaisuuksia, joihin halusimme erityisesti urosvalinnalla vaikuttaa. Aino on näyttelyissä sertiä vaille valio ja kunhan pentupuuhista toivutaan, niin näyttelykehät taas kutsuvat.



Pentujen isän Oreshekin tapasin ensimmäistä kertaa sen ollessa hitusen alle vuoden ikäinen. Silloin jo kiinnitin huomiota sen reippaaseen luonteeseen, vaikka muuten Oreshek olikin vielä siinä vaiheessa kovin keskeneräinen. Tykkään, että Oreshek on sporttinen ja pitkäjalkainen. Sillä on kaunis kevyt pää, ihana ilme, sekä hyvä karva. Kooltaan Oreshek on aikalailla Ainon kokoinen ja siis hyvin lähellä rotumääritelmän ihannekokoa. Oreshekillä (kuten myös Ainolla) on hampaat 6x6 ja oikea purenta. Näyttelyissä se on menestynyt erinomaisesti ja valiotitteleiden lisäksi Oreshekillä on luokkasijoituksia ja -voittoja myös suurista arvokisoista (esim. Euroopan Voittajista).



Oreshek on hyvin vilkas ja joka suuntaan suurella innolla menevä pikkumies. Tällä pojalla riittää energiaa ja vauhtia vaikka muille jakaa! Varsinainen pomppuorava Oreshek onkin. Oreshek on myös itsevarma ja omin jaloin kaikissa tilanteissa seisova. Ihmisiä kohtaan se on hyvin sosiaalinen ja ystävällinen ja olin todella otettu Oreshekin hienosta luonteesta myös kotioloissa. Siinä oli sitä iloista positiivista säpinää, mitä toitsussa pitääkin olla.






Oreshek on linjattu urokseen Damskiy Kapriz Darling, joka eli 15-vuotiaaksi. Tämän uroksen näin sen ollessa noin 7-vuotias ja ihastuin kovasti uroksen ryhdikkyyteen ja luonteeseen. Olin jo haaveillut sen käyttämistä jollekin nartuistani, mutta tilaisuutta ei koskaan tullut kohdalle. Toivon, että tästä suvusta saataisiin kuitenkin samaa pitkäikäisyyttä myös näille J-pennuille.


CH Damskiy Kapriz Darling kuvassa 12,5 vuotta

Olen tavannut Oreshekin jälkeläisiä näyttelyissä Balttiassa ja myös nämä kaikki ovat tehneet minuun hyvän vaikutuksen. Olisimme ihan hyvin voineet käyttää Ainolle jotakin Oreshekin pojista. Sen pennuilta löytyy laatua ja niissä yhdistyy isäkoiran hyvät ominaisuudet, kuten reipas luonne ja kauniit päät & ilmeet. Innolla jäämme odottamaan, että minkälaisia vesseleitä meidän pienistä kasvaa! Jos yhtään tulevat vanhempiinsa, niin vauhtia ja innokkuutta on luvassa. Vanhemmilla riittää luonnetta harrastuksiin ja ulkonäköä näyttelyihin. Toivottavasti myös pennut ovat perineet hyviä ominaisuuksia molemmilta puolilta.