Pennut täyttivät tänään jo 8 viikkoa ja loppuviikosta ensimmäinen pennuista muuttaa jo omaan kotiinsa asumaan. Aika on mennyt todella nopeasti, mutta onneksi tällä kertaa kaikki pennut jäävät lähelle asumaan, niin pentuja toivottavasti näkee useasti. Yksi pennuista, Omppu, on jäämässä myös kotiin asumaan. Sen kohdalla sijoittaminen ei ole ollut poissuljettu vaihtoehto, mutta vaikka todella hyviä koteja on ollut tarjolla, niin Omppua en ole raskinut luvata kauemmaksi. Tuossa pennussa on niin paljon potentiaalia (luonne on 10+), että haluan nähdä sen tulevaisuudessa harrastusten parissa.
Pienet riiviöt keksivät kaikenlaista tekemistä ja välillä meno on niin hurjaa, että ihan hirvittää. Pennut rakastavat leikkiä esim. putkella. Sitä ne repivät hampailla, hyppivät päälle, menevät sisälle ja laittavat putken pyörimään jne. Kuinkahan monesti olen käynyt estämässä sen, kun kaikki pennut pyörittävät putkea ja heittelehtivät samalla putken sisässä ihan mukkelismakkelis. Ja ei muuta kuin heti uusiksi! Tylsä kasvattaja, kun estää pentujen leikit ja yrittää pönkätä putkea aina johonkin kiinni, etteivät pennut saisi sitä liikkeelle..
Aikuiset koirat ovat myös linnoittautuneet sohvalle turvaan pennuilta. Jos sieltä erehtyy hyppäämään alas, niin pennut hyökkäävät saman tien kimppuun kuin pieni piraijalauma. Jokainen voi kuvitella täysiä vilistävät pennut, jotka mielistelivät ylikaiken, pomppivat päälle ja sinkoilevat mahan alta puolelta toiselle. Hätä meinaa iskeä aikuisille "pentuhyökkäyksessä". Parempi siis pysyä turvassa sohvalla silloin kuin pennuilla on pahimmat riehumiset menossa.
Olga jaksaa edelleen erinomaisesti pentuja. Se leikittäisi niitä aamusta iltaan ja juoksee pitkin asuntoa pentujen kaverina. Olga ei edelleenkään raski jättää edes yöksi pentuja keskenään ja lenkiltä sillä on aina ihan hirveä kiire palata takaisin pentujen luokse. Vielä jonkin verran Olga myös imettää, mutta kuitenkin suurimmaksi osaksi pennut syövät kiinteää. Olga myös tykkää kanniskella erilaisia luita ja herkkuja pennuille, sekä piilottelee niitä myös pentujen peteihin.
Manda (josta tulee näillä näkymin Sinni) muuttaa tosiaan tällä viikolla jo uuteen kotiin. Manda on todella herttainen tyttö ja oikea ilopilleri. Se on maailman sympaattisimman näköinen ja kaikille vieraille se esittää todella kilttiä tyttöä. Kuitenkin Mandastakin löytyy myös pieni ja pippurinen neiti ja tämäkin tyttö osaa olla aika tiitterä luonteeltaan. Manda osaa pistää äitinsäkin kenttään. Manda on myös koko porukan ahnein. Sen takia pennut ovat syöneet oikeastaan alusta lähtien ruuat omista kupeistaan, koska Mandahan vetäisi yhteisestä satsista vähintään puolet ja hyvällä tuurilla ehkä se toinen puolikas jäi toisille jaettavaksi. Nytkin Manda tyhjentää oman kupin ja sen jälkeen yrittää siirtyä seuraavalle kupille ruokailemaan. Manda on ahne pieni pallero ja se on myös hyvin seurallinen ja reipas pieni neiti.
Paprik muuttaa ensi viikolla omaan kotiinsa. Paprik on myös hyvin kiltti ja leppoisa kaveri ja sinnikkäästi se yrittää selviytyä riiviösiskojen kynsistä. Ei ole aina helppoa olla ainoa poika tyttöjen joukossa.. Paprik on välillä hieman tuumailija, mutta siltäkin löytyy myös hyvin leikkisä ja vauhdikas puoli. Jos se jotain päättää, niin se varmasti sen toteuttaa keinolla millä hyvänsä. Paprik on kaikista kovin puremaan varpaita, mutta ei sille voi edes suuttua, kun se on vaan niin herttainen ja symppis poitsu. Paprik osoittaa myös mieltään hyvin selvästi. Jos hän ei halua, että hänet esim. käännetään selälleen, niin kaikki sen myös kuulee, että Paprik ei nyt vaan taho! Välillä Paprik on hieman dramaqueen, mutta tämä ominaisuus on tainnut peräytyä hieman iskän puolelta. Pojat.. Toisaalta näen Paprikissa paljon myös samaa kuin Hepussa.
Ompusta olen sanonut, että jos kaksi muuta sisarusta ovat perineet vanhempiensa kiltit geenit, niin Omppu on saanut kaikki ne pahimmat. Omppu on koko pentueen reippain ja rohkein. Siinä vaiheessa kun muut väsähtävät, niin Omppu edelleen jaksaa! Se leikki, riehuu ja osaa todellakin olla riiviö. Sen tunnetaan myös nimellä Omppu omatoiminen. Vieraissakaan paikoissa se ei jännitä yhtään, eikä se paljon perään katsele, kun sillä on meno päällä. Ulkonakin on pitänyt muutamaan otteeseen miettiä, että pitääkö minun oikeasti käydä juoksemassa se kiinni vai aikooko se palata jossain vaiheessa, kun se vaan porskuttaa menemään. Toisaalta minua jo polttelee ajatella, että miten agilityssäkin Omppu varmasti oppisi irtoamaan hienosti, koska sillä on omatoimisuutta ja rohkeutta tehdä asioita itsenäisesti. Omppu on myös hyvin sosiaalinen ja ihmisrakas. Oikeasti Omppu on siis varsin hyväntuulinen ja hyväntahtoinen pentu, astetta energisempi vaan. Tykkään kovasti sen luonteesta.
Pennut kävivät viikko sitten tasan 7 viikon iässä eläinlääkärissä pentutarkistuksilla ja kaikki oli siellä ok ilman mitään huomauttamista. Terveitä pentuja kaikki ja myös pojalla on kivekset laskeutuneet.
Pennuista alkaa olla niin vaikea saada enää kuvia sisätiloissa (kamera ei kerkiä niiden perään), niin tällä kertaa tyydyin suosiolla rauhallisempiin kuviin ja kuvasin pentuja, kun ne söivät pupun korvia. :) Loppuviikosta on tarkoitus ulkoiluttaa vielä kerran kameraa ja ottaa viimeiset kuvat pennuista ulkona.
|
Paprik |
|
Manda |
|
Omppu |