"Olen suuri hain hampaan metsästäjä!" |
Murr... |
"Kyllä mä vielä voitan, kun oikein kovaa yritän". |
Sillä aikaa toinen velipoika on päätynyt aktivointipelin kimppuun. Palikat on viskottu jo ympäri lattioita. |
Pentujen luonteista voisin tässä samalla vähän kertoa
Huili on ehkä koko porukan rauhallisin, mutta ihan samalla tavalla vauhdikas hulivili kuin kaikki muutkin pennut. Veljiinsä verrattuna Huili on kuitenkin vähän tuumailevampi ja se sai nimensä siitä, kun pikkusena se tykkäsi aina huilailla kädellä ja oli kaikista helpoiten käsiteltävissä. Rento tyyppi, tapahtui mitä tahansa. Huili on myös hyvin seurallinen ja aina iloinen veijari. Päättäväisyyttä löytyy ja kun sen hakee pois tekemästä jotain kiellettyä, niin sen saa hakea sieltä samasta paikasta pois ainakin kymmenen kertaa ja silti se sama asia kiinnostaa yhä uudestaan.
Zimi on porukan puuhailija. Koko ajan se keksii iskeä hampaat aina uuteen paikkaan ja se on alusta asti ollut kaikista kovin leikkimään. Isoimpana pentuna se on myös kova poika painimaan ja haastaa aina sisaruksia painimatsiin. Muuten Zimi on hyvin symppis. Sillä on aina viaton ilme, kun sen käy poimimassa pois kiellettyä tekemästä ja aina se jatkaa kohti uusia seikkailuja. Zimi muistuttaa kaikista eniten isoisä-Heppua. Ystävällinen poika, jolla riittää virtaa.
Daitzi on porukan pienin, mutta sen minkä koossa häviää, niin luosteessa voittaa. Daitzi on ulkoisesti ja luonteeltaan kopio Ilya-isästä. Se on elämäniloinen pieni sähikäinen, jolla on vilkkaat liikkeet, mutta joka on kuitenkin todella kiltti ja helppo pentu. Daitzi viihtyy sylissä ja on hyvin seurallinen. Se on välillä muka niin tosissaan varpaasta puremassa, mutta ei sitä voi ottaa edes tosissaan, kun Daitzi on niin suloinen. Se on kaikista pennuista myös siistein eli osaa todella hyvin hakeutua sisällä tarpeille paperin päälle. Monesti se kipittää pentuaitaan hädän hetkellä, mutta ikinä en ole nähnyt sen pissaavan esim. lattialle.
Lilja on mamman pieni lellikki. Se on maailman iloisia tyyppi, jonka häntä ei vaan lakkaa heilumasta. Ihan sama onko se syömässä vai mitä tekemässä, niin häntä heiluu koko ajan. Lilja on kova syömään ja onkin pieni pallero. Ulkona se tykkää juoksennella lähinnä minun perässä, mutta sisällä se keksii kiivetä ja ahtautua aina mitä ihmeellisimpiin paikkoihin. Ihana Lilja muistuttaa kaikin tavoin Ainoa ja on hyvin samankaltainen luonteeltaan. Se oppi ihan käsittämättömän nopeasti pentuna juoksemaan ja ottamaan kontaktia ihmisiin ja vaikka se ei ole aivan yhtä seurallinen vieraita kohtaan kuin veljensä, niin omia ihmisiä se rakastaa ylikaiken. Sen pieni aina iloinen olemus saa aina hyvälle tuulella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti