Kaksi pentua etsii vielä kotia + vanhempien esittely

Pennut täyttivät eilen 8 viikkoa. Miten nopeasti aika onkaan mennyt! Pennut ovat olleet niin helppoja ja reippaita pikkukoiria, ettei tosikaan. En edes muista, milloin viimeksi olisi tarvinnut siivota pissoja lattialta näin vähän pentueen aikana. Pikkujuttu ainoastaan, että pennut ovat kovia roikkumaan sukissa, mutta sekin on onneksi tässä iän myötä vähentynyt. Enää ei juurikaan roikuta edes sukissa vaan energia kohdistuu sallittuihin leluihin ja puruluihin.

Kaikkien pentujen piti muuttaa uusiin koteihin nyt pe-ma aikana. Mutta kuinkas kävikään? Yksi koti "hävisi", eikä siitä enää kuulunut mitään, vaikka viikko sitten viestitteli vielä pennun hausta. Toinen koti alkoi epävarmaksi heidän ison koiran suhtautumisesta pentuun, joten tulin siihen tuloksiin, ettei epävarmassa tilanteessa kannata pentua ottaa, koska iso koira voi oikeasti vahingoittaa pientä pentua tosi helposti. Minulta on lähtenyt pentuja ilman ongelmia asumaan isojen koirien kaveriksi. Mm. tanskandogin, portugalinvesikoirien, malinoissin, australianpaimenkoirien, bordercollien, kiharakarvaisen noutajan, labradorinnoutajan jne. Näissä kodeissa ei ole ollut ongelmia iso-pieni yhdistelmän kanssa, mutta _aina_ toimeentulo riippuu yksilöistä ja ison koiran luonteesta. En halua, että pentujeni kanssa otetaan turhia riskejä, koska iso koira voi saada pienelläkin reagoimisella isoa vahinkoa aikaan.

Siispä. Pentueessa on edelleen vapaana kaksi pentua:

- punainen tyttö etsii sijoituskotia mieluiten mahdollisimman läheltä Oulua
- brown&tan poika etsii ihan omaa kotia (myynnissä siis)

Molemmat pennut ovat todella lupaavia ulkoisesti ja luonteeltaan hyvin iloisia ja reippaita. Molempien odotetaan soveltuvat esim. näyttelyihin, agilityyn tai muuhun puuhasteluun. Uskon, että ajan myötä molemmille löytyy juuri sopivat ja oikeat kodit. Niin ihania tyyppejä ne ovat. Siihen asti pentuja sosiaalistetaan ihan samalla tavalla kuin sosiaalistaisin omia kotiin jääviäkin pentuja ja ne elävät kodin keskellä perheenjäseninä, kuten muutkin meidän koirat.

Jos olet kiinnostunut pennusta, niin yhteyttä voi ottaa
sähköpostitse: jenni@atacamigor.net
tai soittamalla: 040-7438395


Tässä alla joulukuvat pennuista. Joulun kunniaksi kolmaskin pentu nosti korvat pystyyn. Ihanaa kuinka hienot korvat heillä on. <3

Atacamigor Lil-Black Party Girl On Fire

Atacamigor Lil-Black Party Chocolate

Atacamigor Lil-Black Party Like A Dogstar

Grrr..

Vanhemmista on unohtunut laittaa esittely, joten laitan sen myös tähän alle.

Pentujen emä:

C.I.B. FI MVA EE MVA NO MVA HeJW-19 EEV-21
Atacamigor Lil-Black Jump In The Fire
Polvet: 0/0
Silmät: terveet
Sydän: ei sivuääniä
Koiranet-tiedot

Pentujen isä:

JMV-20 ES JMVA FI JMVA EE JMVA FIJV-22 FIV-22
Viva Vivendi Octavian Augustus
Polvet: 0/0
Silmät: terveet
Sydän: ei sivuääniä
Koiranet-tiedot

 

Auri-emä on minun kolmannen polven oma kasvatti. Se on hyvin vauhdikas ja monella tavalla hyvin persoonallinen koira. Se tykkää kanniskella suussa leluja, hanskoja, sukkia ja kaikkea mahdollista. Se ottaisi oman lelun mielellään myös lenkille mukaan. Auri on myös siitä erikoinen toitsu, ettei sitä häiritse esim. vesisade yhtään. Se porskuttaa vesisateellakin lenkit normaalisti ihan kuin ei sataisikaan. Tyypillisesti toitsut ovat vähän hienohelmoja sateen suhteen, mutta Auri on vähän toista maata. Auri on myös jämäkkä luustoltaan ja sillä on todella vahvat korvat, jotka kestävät pystyssä suurenkin karvamäärän alla ja muutenkin olemukseltaan Auri on ryhdikäs ja näyttelyissä erinomaisesti palkittu. Auri on minun neljäs Kansainvälinen muotovalio.

Auri asuu sijoituskodissa neljän ison paimenkoiran kanssa ja meille tullessa Auri on aina todella helppo vieras. Se ei ikinä haasta riitaa minun koirien tai kenenkään toitsun kanssa vaan ennemminkin pyrkii välttämään konflikteja lähtemällä pois tilanteesta, jos joku sille sanoo jotakin. Omia pentujaan se kuitenkin suojelee kuin leijonaemo ja välillä ihan ihmetyttää, miten niin leppoisa koira muuttuu pentuja puolustaessaan melkoiseksi tiikeriksi. :D Auri myös matkustaa erinomaisesti kaikissa kulkuneuvoissa ja yöpyy hyvin vieraissakin paikoissa, kuten hotelleissa.

Pentujaan rakastava äitikoira <3

 

Auri on terveystarkistettu täysin terveeksi ja ollut muutenkin terveenä. Se on täysin sisäsiisti ja omaa loistavan pidätyskyvyn, sekä sisäsiisteysmoraalin. Jossain tilanteissa Auri on vähän haukkuherkkä, mutta kotona se on hiljainen ja tykkää nukkua jonkun peiton mutkassa.

Aurin vanhemmista löytyy juttua ja kuvia täältä: https://atacamigor.blogspot.com/2019/03/j-pentujen-vanhemmat-ja-suku-esittelyssa.html

Tämä kuva on tältä päivältä. "Nappasin lenkiltä tullessa hanskan. Eikö oo hieno?" t. Auri

Udi-isä on meidän nuoriherra Latviasta. Päädyin käyttämään Udia jo nuorella iällä Aurille, koska tämä oli Aurin viimeinen pentue ja halusin yhdistää kaksi erinomaista ja todella ryhdikästä toitsua keskenään. Siinä missä Auri on kansainvälinen muotovalio, niin Udi on Madridin Maailman Voittajan ROP-koira ja on hyvin harvinaista, että 10kk:n ikäinen juniorikoira yltää rotunsa parhaaksi ohi kaikkien upeiden valioiden. Udi ei ole edes sukunsa ainoa arvonäyttelyissä menestynyt. Udin isä on yksi euroopan parhaimmista jalostusuroksista. Sen jälkeläisnäyttö on todella upea. Myös viime vuonna sen jälkeläinen ylsi Maailman Voittajassa VSP:ksi, eikä se ollut edes ensimmäinen maailman voittaja-tittelin voittanut jälkeläinen. Udin siskopuoli ylsi tänä vuonna Rotunsa parhaaksi myös Crufts:issa, joka on yksi maailman arvostetuimmista näyttelyistä. Hienoa kuinka yksi uros pystyy jättämään useita eri yksilöitä, jotka menestyvät kansainvälisesti!

Udin isä:    
Best In Show -voittaja
C.I.B LV MVA LT MVA EE MVA BALT MVA PL MVA LT JMVA EE JMVA LTJV-15 LTV-16 LTV-17 LTV-18 BALTV-17 LVV-17
Napoleon Iz Doma Gryoz

 

Udin emä sen sijaan on koira, jota ihailin jo sen ollessa pentu. Sen olemus, luonne ja kaikki miellytti minua. Ei siis ollut yllätys, että olin jo päättänyt, että haluan pennun juuri tästä yhdistelmästä, ennen kuin edes näin pentujen kuvia. Ja niin minulle tuli Udi. Olen ikuisesti kiitollinen Karolinalle luottamuksesta, että minulla oli mahdollista saada tästä upeasta yhdistelmästä kasvattajan valitsema pentueen lupaavin poika Suomeen. Udi on täyttänyt ja ylittänyt kaikki odotukset ja toiveet.

Kuvassa on oikealla Udin äiti ja vasemmalla Udin isoäiti.

Udi on hyvin vauhdikas nuoriherra, joka tykkää lenkkeillä ja touhuta kaikkea mahdollista kivaa yhdessä. Se oppii asiat ihan käsittämättömän nopeasti. Udin kanssa aloitettiin vähän vahingossa agilityn harrastaminen ihan vaan sen takia, kun Udi osoitti varsinaista lahjakkuutta sillä saralla ja se oli heti, että "täähän on super kivaa, kun saa tykittää täysiä eteenpäin!". Udi tykkää olla aina lähellä ja on oikein herttainen poika. Se nukkuu missäpä muuallakaan kuin mamman kainalossa. Mitä lähempänä, niin sen parempi. Ja Udi on varmasti myös maailman ahnein koira. Tai ainakin ahnein toitsu. Siksi se varmaan oppiikin asiat niin nopeasti, kun se tekisi mitä vaan ruuan eteen. :)

Udi on rakenteellisesti hyvin ryhdikäs ja se liikkuu pitkällä ja näyttävällä askeleella. Sen liikkumista on ilo katsella ja se onkin ihan puhtaasti liikkeillä voittanut monia näyttelyitä. Udi on myös vahvaluustoinen, joten pennuistakin odotetaan vahvaluustoisia ja toivottavasti vanhempiensa kaltaisia ryhdikkäitä ja hyvin liikkuvia koiria. Udi on myös sisäsiisti, eikä merkkaile sisällä, vaikka asuu sekalaumassa narttujen ja urosten kaverina. Udilla on myös jämäkät korvat, joten olen tällä hetkellä luottavainen, että pentujen korvat tulevat pysymään hyvin pystyssä, vaikka karvaa tulisikin reilummin. Aika näyttää, mitä pikkuisista kasvaa. Toivottavasti ainakin mukavia seurakoiria monenlaiseen menoon. :)

Kyllä kai näin söpölle pikkutyypille vielä se täydellinen sijoituskoti löytyy. <3