Sadepäivän touhuja

Pennut voivat pirteästi ja ovat ulkoilleet sen minkä sateen ja ukkosen keskellä ovat aina kerinneet. Sisällä käy kauhea vilinä, kun pennuilla riittää energiaa. Hirveästi ei touhukuvia sisätiloissa ole saanut, kun valo ei aivan riitä vauhtikuviin, mutta jotain kuvia tuli otettua pentujen touhuista. Tänään lähdetään pentujen kanssa ostamaan niille omat pannat ja hihnat, niin on sitten sopivat valmiina uusiin koteihin lähtiessä. Paljon olen koittanut tarjoilla pennuille jo kovempa pureskeltavaa, mutta rohmatti äiti meinaa syödä ne kaikki.. Tänään nauroin yhdelle pennulle, kun se tuli keittiöstä oikein mellevän näköisenä ruokakuppia suussa kantaen. Ihan äitiinsä tullut poika ja hyvin koitti vihjalla, että ruokaa kiitos. :) En tiedä mihin ruokakuppi lopulta päätyi, mutta kaipa se jostain pedistä löytyy.

"Olen suuri hain hampaan metsästäjä!"

Murr...

"Kyllä mä vielä voitan, kun oikein kovaa yritän".

Sillä aikaa toinen velipoika on päätynyt aktivointipelin kimppuun. Palikat on viskottu jo ympäri lattioita.

 

Pentujen luonteista voisin tässä samalla vähän kertoa

Huili on ehkä koko porukan rauhallisin, mutta ihan samalla tavalla vauhdikas hulivili kuin kaikki muutkin pennut. Veljiinsä verrattuna Huili on kuitenkin vähän tuumailevampi ja se sai nimensä siitä, kun pikkusena se tykkäsi aina huilailla kädellä ja oli kaikista helpoiten käsiteltävissä. Rento tyyppi, tapahtui mitä tahansa. Huili on myös hyvin seurallinen ja aina iloinen veijari. Päättäväisyyttä löytyy ja kun sen hakee pois tekemästä jotain kiellettyä, niin sen saa hakea sieltä samasta paikasta pois ainakin kymmenen kertaa ja silti se sama asia kiinnostaa yhä uudestaan.

Zimi on porukan puuhailija. Koko ajan se keksii iskeä hampaat aina uuteen paikkaan ja se on alusta asti ollut kaikista kovin leikkimään. Isoimpana pentuna se on myös kova poika painimaan ja haastaa aina sisaruksia painimatsiin. Muuten Zimi on hyvin symppis. Sillä on aina viaton ilme, kun sen käy poimimassa pois kiellettyä tekemästä ja aina se jatkaa kohti uusia seikkailuja. Zimi muistuttaa kaikista eniten isoisä-Heppua. Ystävällinen poika, jolla riittää virtaa.

Daitzi on porukan pienin, mutta sen minkä koossa häviää, niin luosteessa voittaa. Daitzi on ulkoisesti ja luonteeltaan kopio Ilya-isästä. Se on elämäniloinen pieni sähikäinen, jolla on vilkkaat liikkeet, mutta joka on kuitenkin todella kiltti ja helppo pentu. Daitzi viihtyy sylissä ja on hyvin seurallinen. Se on välillä muka niin tosissaan varpaasta puremassa, mutta ei sitä voi ottaa edes tosissaan, kun Daitzi on niin suloinen. Se on kaikista pennuista myös siistein eli osaa todella hyvin hakeutua sisällä tarpeille paperin päälle. Monesti se kipittää pentuaitaan hädän hetkellä, mutta ikinä en ole nähnyt sen pissaavan esim. lattialle.

Lilja on mamman pieni lellikki. Se on maailman iloisia tyyppi, jonka häntä ei vaan lakkaa heilumasta. Ihan sama onko se syömässä vai mitä tekemässä, niin häntä heiluu koko ajan. Lilja on kova syömään ja onkin pieni pallero. Ulkona se tykkää juoksennella lähinnä minun perässä, mutta sisällä se keksii kiivetä ja ahtautua aina mitä ihmeellisimpiin paikkoihin. Ihana Lilja muistuttaa kaikin tavoin Ainoa ja on hyvin samankaltainen luonteeltaan. Se oppi ihan käsittämättömän nopeasti pentuna juoksemaan ja ottamaan kontaktia ihmisiin ja vaikka se ei ole aivan yhtä seurallinen vieraita kohtaan kuin veljensä, niin omia ihmisiä se rakastaa ylikaiken. Sen pieni aina iloinen olemus saa aina hyvälle tuulella.

5 viikkoa

Pennut täyttivät eilen jo viisi viikkoa ja vauhti vaan kiihtyy päivä päivältä enemmän. Tänään tuntui, että aina kun kerkiän käydä yhden kielletyn asian torppaamassa, niin jo löytyy heti seuraava tilalle. Tänään syötiin kenkiä, purtiin johtoa, riepoteltiin mattoja, raahattiin petejä ympäri huushollia, kiivettiin kaappeihin ja kenkätelineeseen, purtiin varpaasta, roikuttiin lahkeessa ja aikuisten koirien hännissä ja mitähän kaikkea muuta. Eli pennut on hyvin eläväisiä ja sekkailevia riiviöitä. :) Siltikin nämä pennut ovat todella leppoisia ja koko ajan hyväntuulisia. Aivan ihania siis.

Pennut ovat ulkoilleet jo kovasti, mutta toki ulkoilua on vähän rajoittanut jokapäiväiset sateet ja ukkoset. Aamuisin on kuitenkin ollut paljon hyviä ilmoja, joten pennut päässeet koko viikon ajan Ainon mukana aina aamulenkille. Pennut ovat todella innoissaan ulkoilemassa ja hyvin uteliaita. Myös paljon onnistuneita pissoja ja kakkoja on saatu ulos tulemaan. Aino on alkanut kulkemaan nyt myös pidemmillä lenkeillä muiden koirien mukana ja voi että se nauttii, kun pääsee enemmän lenkkeilemään ja vähän tuulettumaan pentujen hoitamisen lomassa.

Ihana Pipsa tutustumassa myös pentuihin

Tällä viikolla meillä on käynyt joka päivä pennunkatsojia. Aino on hieman tarkka edelleen pennuista. Se käy kyllä rapsuteltavana, mutta muuten seurailee haukan lailla pentujen eloa ja käy heti puuttumassa, jos kokee tilanteen omasta mielestään liian uhkaavaksi. Äitikoira siis suojelee edelleen pentuja ja niinhän sen toki kuuluukin tehdä vielä tässä vaiheessa. Pennut sen sijaan ovat olleet oikein reippaina ja löytäneet paljon lämpimiä sylejä joihin voi lopulta nukahtaakin. Ja jos pentuja yrittää siirtää pedille nukkumaan, niin ne kyllä kömpivät takaisin syliin, kun se oli paljon parempi paikka. Pennut ovat muutenkin hyvin reippaita, rohkeita, uteliaita ja leikkisiä. Paljon pennut ovat saaneet ihmettelyjä kuinka meneviä ja rohkeita ne ovat jo tämän ikäisenä. Tämä viikko on keskitytty sosiaalistumaan kodin sisällä ja myös ulkoiluun, ensi viikolla lähdetäänkin sitten seikkailemaan kodin ulkopuolelle enemmän. Ääniin pennut ovat tottuneet jo nyt todella hyvin, kun meillä on ulkoseinän remppa menossa ja välillä suoraan seinän takaa kuuluu aivan hirveä poran jyrinä. Pennut eivät siitä äänestä tai muistakaan remppaäänistä ole moksiskaan, kuten ei aikuisetkaan. Pennut jatkavat leikkejä tai unia, riippuen mitä olivatkaan tekemässä.

Alla olevat kuvat on otettu eilen aamulenkin aikana.